Makkarakermakakku

Kummityttö täytti aprillipäivänä kolme vuotta. Synttäreiden teemana oli Viileä Venla, josta vinkkejä on ollut havaittavissa jo kevään aikana erilaisina lauluesityksinä, hamekavalkaadeina ja sydämenmuotoisina aurinkolaiseina. Lahjatoiveena oli Viileä Venla -hame ja äitiä oli ohjeistettu laittamaan makkaraa kermakakun väliin. Olin yllättynyt ja tyytyväinen, kun ensimmäisestä lastenvaatekaupasta löytyi mielikuvaani vastaava vaaleanpunainen tylliunelma. Tulkitsin, että se oli myös sankarittaren mieleen, sillä hame piti saada pukea synttärimekon päälle - ei alle. Pitkän pääsiäisviikonlopun päättäminen keikistelevän kolmevuotiaan Chillaa chillaa esitykseen oli piste i:n päälle ♥

ps. Tällä kertaa makkarat löytyivät kermakakun vierestä omasta kipostaan :)

10 mekkoa paketissa

Joulupaketit on avattu ja salaisuudet ovat paljastuneet, joten palaan vielä kerran tekemiini mekkoihin :) Pieniä neitokaisia on ympärillemme kertynyt kymmenen kappaletta, joten mekkoja tuli lopulta tehtyä sama määrä. Olen ehkä aikaisemminkin selittänyt samaa asiaa, mutta itselleni on helpompi tehdä jokin esine tai asia, kun tiedän kenelle se on menossa. Jokaisessa mekossa on siis ripaus saajaansa, omasta näkökulmastani katsottuna.

Kahdessa mekossa on käytetty samaa sinistä ruutukangasta ja ne menivät samanikäisille ystävyksille, kohta 7 v. kummityötölleni ja siskontytölleni. Nähdessäni paidat ja lopulta valmiit tuotteet, ei saajista ollut epäilystäkään :) Kolme pystyraitamekkoa menivät veljentytöilleni, 7 kk, 2 v. (kummityttöni) ja 4 v. siskoksille. Kahteen isompaan mekkoon löytyi vielä viime tingassa sopivat kangasmerkit pisteeksi i:n päälle. Punainen ja sininen ruutumekko löysivät kotinsa 6 kk ja 4 v. siskosten vaatekaapista. Sininen mekko oli ensimmäinen jonka tein ja toi mieleeni nuorimman kummityttöni. Isompaan, punaiseen ruutumekkoon saajan kummisetä keksi käyttäjänsä näköisen lisäkoristeen leppäkerttuineen. Vihreä, vanhalla pitsillä somistettu mekko meni 8 kk ikäiselle mieheni siskontytölle. Nähdessäni kirpparilla mekon yläosassa käytettyä vihreää vakosamettia, tiesin että siitä piti saada pukinkonttiin jotain tälle neitokaiselle :) Keltainen Metsovaaran kankaasta tehty mekko toi mieleeni 4 v. kummityttöni ja pelkäsinkin ensin, että se olisi liian pieni. Mittauksen jälkeen huokaisin helpotuksesta ja kruunasin mekon Angry Birds -kangasmerkillä.

Huomasin vasta perjantaina, että yksi mekoista puuttui. Istuin alas kauluspaitojen keskelle ja valikoin vaaleansinisen ja -ruskean sävyisen paidan 5 v. kummitytölleni. Halusin yläosaan jotain herkkää ja prinsessamaista, joten ompelin kankaasta ruusukkeen, jonka keskelle kiinnitin helmiäisnapin. Kun kaikki mekot olivat viimein valmiita, istuin hetken sohvalla katsellen kymmentä valmista mekkoa ympärilläni ja tunsin ylepyttä. Ylpeyttä, joka koostui onnistumisen tunteesta sekä kiitollisuudesta. Olin saanut mekot todellakin itse tehtyä ja saisimme tänä jouluna antaa ne lahjaksi pienille rakkaille ihmisille ♥ Ja kyllä, minulla on kuusi kummilasta joista viisi on tyttöjä.

Keltainen mekko

Pahoittelen jo etukäteen, jos päivitykseni mekoista alkaa tuntua rasittavalta, sillä aion tänäänkin esitellä yhden aikaansaannokseni :) Sain vinttituliaisina Tampellan Marjatta Metsovaaran keltaisen kankaan ja se oli niin ihastuttava, että halusin kokeilla millainen mekko siitä tulisi farkkuyläosan kanssa. Sisävuoreksi palasta ei riittänyt, mutta lapsuudesta tuttu lakana paikkasi sen. Olin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka viimeistelyt jäävätkin odottamaan saumuria.

Kierrätysmekot

Esittelin teille aikaisemmin erään touhutiistain tuloksena syntyneen tyttöjen mekon, joka oli tehty vanhasta kauluspaidasta ja vintistä löytyneistä farkuista. Innostuin mekon tekemisestä ja onnistumisentunteesta niin paljon, että päätin tehdä jouluksi muutaman lisää ja esitellä teille loistavan tavan kierrättää vanhoja vaatteita :)

Ohje löytyi vuoden 2009 Suuri Käsityö -lehden numerosta 1 nimellä lappuhame. Samasta ohjeesta löytyy asuun sopivat pöksyt ja jos oikein innostuu, niin voi tehdä vielä myssyn ja tossut mekon kaveriksi. Itse keskityin mekkoihin ja sovelsin ohjetta hieman helpommaksi, sillä käytin helmakankaana kauluspaitojen valmiita, viimeisteltyjä alaosia. Näin säilyin monelta napinläven, napin ja sauman ompelulta. Tein olkakaitaleet farkusta ohjeen puuvillakankaan sijaan, joka tuotti kääntämisvaiheessa hieman haasteita, mutta muutaman kirosanan ja hengittelyhetken jälkeen jokainen kuitenkin onnistui. Mekkojen tekemisessä voi laittaa mielikuvituksen laukkaamaan ja kokeilla painovärejä, kirjontaa, kangasmerkkejä, pitsiä.. miten ikinä mekon haluaakaan koristella! Idearikkaita mekontekohetkiä!!!

Touhutiistai

Touhutiistai :) Mitä kaikkea yhteen päivään voikaan mahtua! Ensin pääsin päiväkävelylle maagisen suloisten kaksospoikien seurassa ja löysin samalla reissulla kirpparilta 60 sentillä ihanan vihreän vakosamettikankaan (kiitos Riikka!). Iltapäivästä tulin kotiin Hakaniemen hallin kautta, josta mukaan tarttui pala nokkosgoudaa, vihanneksia, naudan paistia ja lohta. Matkalla kotiin törmäsin vanhaan tuttuun kouluajoilta - ihana yllätys! Kotona lohi pääsi suolalla ja tillillä kuorrutettuna jääkaappiin muhimaan - itsetehty graavilohi on NIIN hyvää!

Päässäni on jo kuukauden ajan pyörinyt vanhoista vaatteista tehty lasten hame ja löysinkin siihen kaavan viime viikolla. UFF:in kahden euron päivästä löydetty ruudullinen naisten kauluspaita ja vintistä löytyneet vanhat farkut muuntuivat muutaman tunnin aherruksen tuloksena pienen tytön hameeksi. Ompelija oli tyytyväinen aikaansaannokseensa, vaikka pientä viimeistelyä se vielä vaatii :)