Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Punaista ja valkoista

Makuuhuoneen verhona ollut Marimekon Kulkue on kaivannut rinnalleen jotain värikästä ja eilen päässä muhinut ajatus muuttui viimein todeksi. Parin viikon takaiselta Ikean reissulta tarttui mukaan todella edullista paksua puuvillaista raitakangasta (Sofia), josta ompelin pylväsverhot Kulkueen kaveriksi. Punavalkoinen raitakuosi on selvää jatkoa aikasemmin tekemälleni matolle, sekä lankalaatikkoina toimiville pallokuosisille hattulaatikoille. Olipa kiva tehdä pitkästä aikaa ompelutöitä - tykkään :)





perjantai 28. joulukuuta 2012

10 mekkoa paketissa

Joulupaketit on avattu ja salaisuudet ovat paljastuneet, joten palaan vielä kerran tekemiini mekkoihin :) Pieniä neitokaisia on ympärillemme kertynyt kymmenen kappaletta, joten mekkoja tuli lopulta tehtyä sama määrä. Olen ehkä aikaisemminkin selittänyt samaa asiaa, mutta itselleni on helpompi tehdä jokin esine tai asia, kun tiedän kenelle se on menossa. Jokaisessa mekossa on siis ripaus saajaansa, omasta näkökulmastani katsottuna.

Kahdessa mekossa on käytetty samaa sinistä ruutukangasta ja ne menivät samanikäisille ystävyksille, kohta 7 v. kummityötölleni ja siskontytölleni. Nähdessäni paidat ja lopulta valmiit tuotteet, ei saajista ollut epäilystäkään :) Kolme pystyraitamekkoa menivät veljentytöilleni, 7 kk, 2 v. (kummityttöni) ja 4 v. siskoksille. Kahteen isompaan mekkoon löytyi vielä viime tingassa sopivat kangasmerkit pisteeksi i:n päälle. Punainen ja sininen ruutumekko löysivät kotinsa 6 kk ja 4 v. siskosten vaatekaapista. Sininen mekko oli ensimmäinen jonka tein ja toi mieleeni nuorimman kummityttöni. Isompaan, punaiseen ruutumekkoon saajan kummisetä keksi käyttäjänsä näköisen lisäkoristeen leppäkerttuineen. Vihreä, vanhalla pitsillä somistettu mekko meni 8 kk ikäiselle mieheni siskontytölle. Nähdessäni kirpparilla mekon yläosassa käytettyä vihreää vakosamettia, tiesin että siitä piti saada pukinkonttiin jotain tälle neitokaiselle :) Keltainen Metsovaaran kankaasta tehty mekko toi mieleeni 4 v. kummityttöni ja pelkäsinkin ensin, että se olisi liian pieni. Mittauksen jälkeen huokaisin helpotuksesta ja kruunasin mekon Angry Birds -kangasmerkillä.

Huomasin vasta perjantaina, että yksi mekoista puuttui. Istuin alas kauluspaitojen keskelle ja valikoin vaaleansinisen ja -ruskean sävyisen paidan 5 v. kummitytölleni. Halusin yläosaan jotain herkkää ja prinsessamaista, joten ompelin kankaasta ruusukkeen, jonka keskelle kiinnitin helmiäisnapin. Kun kaikki mekot olivat viimein valmiita, istuin hetken sohvalla katsellen kymmentä valmista mekkoa ympärilläni ja tunsin ylepyttä. Ylpeyttä, joka koostui onnistumisen tunteesta sekä kiitollisuudesta. Olin saanut mekot todellakin itse tehtyä ja saisimme tänä jouluna antaa ne lahjaksi pienille rakkaille ihmisille ♥ Ja kyllä, minulla on kuusi kummilasta joista viisi on tyttöjä.









maanantai 24. syyskuuta 2012

Marjapuuromekko

Oli hauska huomata kesällä, että vinttivaatteiden penkominen on meidän perheessä jo kolmen sukupolven juttu, kun veljentyttöni 4v. lähti kanssani tutkailemaan vanhoja aarteita. Mukaan löytyi kassillinen hameita ja mekkoja, jopa hieman liian pienet haalarisortsit, mutta se ei kuulemma haittaa :) Muutama viikko sitten äitini oli löytänyt uusia aarteita ja niiden seasta löytyi omaankin vaatekaappiin muutama helmi. Mekoista ja hameista suurinosa oli juuri sopivia, mutta pari vaatii mielestäni pientä tuunausta. Tänään tartuin niistä toiseen ja lyhensin sääreen asti ulottuneen helman polven yläpuolelle ulottuvaan malliin. Mekosta tuli ihanan rokahtava runsaine helmoineen ja se sopii hyvin rusettipiponi sekä harmaiden sukkisten kanssa. Vielä kun löytäisi jostain edulliset harmaat saapikkaat.. ja ehkäpä harmahtava tylli- tai pitsialushame on lähiviikkojen projekti. 




maanantai 4. kesäkuuta 2012

Pöllöt pussiin

Ajatuksissa on jo jonkin aikaa ollut uusi penaali/virkkuukoukkupussi, mutta jotenkin omepelukone ei ole löytänyt tietään kaapista pöydälle. Tänään se viimein taittoi tuon hurjan kahden metrin matkan ja sai allekirjoittaneen uppoutumaan ompelupuuhiin. Serkullani on ihastuttava kangaskauppa Sastamalassa ja siellä käydessä ei voi olla ostamatta muutamaa metriä kangasta tuliaisiksi itselle, joten varastossa oli valmiina pöllökuosinen ruskea kangas. Hamstraajaluonteeni ansiosta laatikosta löytyi myös keltaista lakanakangasta ja siihen sopiva keltainen vetoketju. Matkassa mukana olivat luovuus, ongelmanratkaisutaito, periksiantamattomuus sekä ratkoja..